Judotietoa

Mitä judo on?

Judo oli olympialaisissa ensimmäistä kertaa Tokiossa 1964. Siitä lähtien lajin suosio on kasvanut nopeasti maailman levinneimmäksi ja harrastajamäärältään suurimmaksi kamppailu-urheilulajiksi. Judon juuret ovat kuitenkin syvällä Japanin historiassa ja samurai-perinteissä.

Judon perusti kasvatustieteiden tohtori Jigoro Kano (1860-1938). Perheensä samuraitaustan vuoksi Kano perehtyi Ju-Jutsuun, nykyäänkin hyvin tunnettuun lajiin. Kano ryhtyi harjoittelemaan Ju-Jutsua ahkerasti ja määrätietoisesti.

Kano halusi yhdistää urheiluun kasvatuksellisen merkityksen. Vuonna 1882 Kano perusti oman harjoitussalin, ja ryhtyi opettamaan lajia, jonka hän nimesi Judoksi. Kano pyrki luomaan urheilulajin, jossa tavoitteena oli henkinen kasvaminen hyvän fyysisen kunnon ja huippuluokan ottelutaitojen kautta.

Judo perustuu joustavuuteen, "periksi antamiseen" kuin pajunoksa, joka joustaa lumitaakan alta ja palaa aiempaan muotoonsa ehjänä. Kanon periaatteisiin kuuluu taloudellinen ja mahdollisimman tehokas voiman käyttö, maksimaalisen tehon periaate. Kanon mukaan, kuten myös fysiikan lakien, itseään vahvempaa ei voi voittaa voimalla. Jos itseään vahvempi vastustaja työntää, tulee joustaa ja horjuttaa vastustaja tasapainosta. Kun vastustajan tukipiste siirtyy hänen tukialueensa ulkopuolelle, hän on pois tasapainosta ja heikko. Tällöin hänet on helppo voittaa vähäisemmälläkin voiman käytöllä.

Judon ylevät periaatteet herättivät 1800-luvun lopun Japanissa kunnioitusta, mutta sen tehoa epäiltiin. Vuonna 1886 Japanissa etsittiin poliiseille sopivaa kamppailulajia ja haluttiin selvittää, mikä laji olisi paras. Järjestettiin ottelu kuuluisan Ju-Jutsukoulun ja Kanon judokoulun, Kodokanin, välillä. Molemmat asettivat 15 parasta oppilastaan kilpailuun. Kanon judokat saavuttivat 13 voittoa. 2 ottelua päättyi tasan. Pian tämän jälkeen Judosta tuli myös pakollinen oppiaine kouluissa. Suomeen Judo tuli 1950-luvulla.

Judo opettaa kohteliaisuutta, nöyryyttä ja toisen ihmisen kunnioittamista. Judo on laji, jota harjoitellaan yhdessä. Siksi siihen sisältyy voimakkaasti Kanon yhteisen hyvän periaate. Kovan ottelun jälkeen, vaikkakin se olisi päätynyt tappioon, itseensä voi olla tyytyväinen, jos on antanut kaikkensa ja kehittynyt. Judossa pyritään kehittymään yhdessä jatkuvasti kovemmaksi ottelijaksi. Samuraihenki kuuluu judon syvimpään olemukseen. Koskaan ei saa antaa periksi - luja tahto mahdollistaa kaiken

Konjo ry:n käytänteet.

Tatamilla pidetään huoli hygieniasta. Pestään kädet ja jalat, leikataan kynnet lyhyiksi ja sidotaan hiukset, sekä korut pois. Judopukua käytetään vain tatamilla ja se pidetään ehjänä ja puhtaana. Nämä ovat kaikkien etujen ja turvallisuuden takia.

Harjoituksiin tullaan ajallaan ja muina aikoina tiloissa ei oleskella.

Kauden aikana oppilaiden edetessä saatetaan järjestää vyöarvojen korotuksia ja alle 15v lisäksi väliasteiden arviointia ns. ”natsakokeita”.

Pukuhuoneet ovat naisille ja tytöille yläkerran hissin viereisessä saunatilassa ja miehille ja pojille portaikon viereisessä saunatilassa. Omat tavarat kannattaa ottaa laukkuun tatamin reunalle harjoitusten ajaksi.

Konjo ry ei vastaa pukuhuoneista mahdollisesti hävinneistä tavaroista!

Konjo ry:n nettisivuilla www.konjo.fi on ohjeet jäsenmaksun ja judolisenssin/ -vakuutuksen maksamisesta. Nämä tulee kaikkien harrastajien suorittaa ja vakuutuksella katetaan mahdolliset loukkaantumiset. Huomioithan, että useat tapaturmavakuutukset ja muut vakuutukset eivät kata judoa ja muita kamppailulajeja, joten oman terveytesi takia huolehdithan vakuutuksen voimassaolosta. Lisenssi on vaadittu kaikissa kilpailuissa.Judoliitolta on vielä mahdollisuus ostaa lisäturvavakuutus, joka korottaa vakuutusturvaa.

Konjo ry ei vastaa mahdollisista loukkaantumisista niin harjoitusten kuin kilpailujenkaan osalta!